Et taida keskittyä mihinkään. Luepa tämä.

Sataa lunta. Meitä on neljä ihmistä henkilöautossa. Eloisan puheensorinan taustalla soi radio. Etupenkiltä heitetään vitsi, jonka jälkeinen kakofonia peittää radion täysin alleen. Auton rinnalle kirii ohittava bussi ja puhe hiljenee nopeasti. Radiokin käännetään hiljemmalle. Bussin rymisteltyä hitaasti ohi palaa puhe jälleen ennalleen.

Johannes Malkamäki testi koe psykologia keskittyminen

Ymmärrämme alitajuisesti että keskittymisellä on rajansa. Keskittymistä voi ajatella valuuttana, jota ihmisellä on kullakin hetkellä ainoastaan tietty määrä käytössään. Mitä enemmän keskitymme johonkin tehtävään, sitä vähemmän keskittymisen valuuttaa meillä on käytössä mihinkään muuhun. Täysin keskittyneinä meistä tulee sokeita ympäristölle. Kuuluisa esimerkki tästä on ”Gorilla-koe”, jossa osallistujat pyrkivät laskemaan videolta koripalloheittojen määrän (Simons & Chabris 1999). Heittäjien lomassa kuvan keskelle asteli gorilla-asuinen mies ja hakkasi rintaansa. Vain noin puolet osallistujista huomasi gorillan.

Keskittyneessä tilassa kriittisyys katoaa. Meillä ei ole varaa olla kriittisiä, sillä kriittisyys vaatii keskittymistä, joka on käytössä muualla. Keskittyessään haastavaan tehtävään koehenkilöt valitsivat mieluummin suklaakakun kuin hedelmäsalaatin, käyttivät enemmän seksististä kieltä ja käyttäytyivät itsekkäämmin (Gilbert 1991, Shiv & Fedorikhin 1999). 

Johannes Malkamäki keskittyminen

Keskittyminen ei ole ainoastaan mielentila, vaan se näkyy myös fyysisesti. Keskittyessämme intensiivisesti pupillit laajenevat jopa 50 % alkuperäisestä koostaan ja sydämen syke voi kasvaa seitsemällä iskulla minuutissa. Intensiivistä keskittymistä vaatii se, kun yrittää pitää lukuisia asioita mielessään samaan aikaan. Mitä enemmän joutuu muistamaan, sen haastavampi tehtävä on.

Muista maito, rahka, leipä, kananmunat, oliivit, kana, wok-vihannekset, rypsiöljy, käy pankkiautomaatilla, minne päin parkkihallia auto jäikään….?

Jos muistettavia asioita pitää jatkuvasti muuttaa mielessään, lähestyy tehtävä aivojen käsittelykyvyn rajoja. 

Mitä sä sanoit? Ei kanaa vaan jauhelihaa? Wok-vihannekset kokonaan pois ja tomaattikastiketta tilalle. Sittenkin mysliä leivän sijaan. En mä muista paljon on parkkiaikaa jäljellä…

Itsekuri vaatii keskittymistä. Varsinkin kun aihe on haastava, tuntuu että pelkkä aiheessa pysyminen vaatii ponnisteluja. Luet samaa kappaletta uudestaan ja uudestaan, ilman että sisällöstä jää mitään mieleen. Aivot kuluttavat tällöin suuren määrän energiaa, ja evoluution saatossa olemme oppineet välttämään tuhlausta.

Tunnen puhelimeni värähtävän. Värähdyksen luonteesta tiedän, että olen saanut facebook-viestin. Minun ole pakko lukea viestiä heti, mutta luen sen silti. Havahdun viiden minuutin päästä selaamasta aivottomasti facebook-feediäni.

Mitä enemmän käytämme energiaa itsekurin ylläpitämiseen, sitä nopeammin keskittymisen varannot ehtyvät. Eräässä tutkimuksessa koehenkilöt söivät retiisejä ja lehtiselleriä ja samalla yrittivät vastustaa kiusausta syödä suklaata. Seuraavaksi koehenkilöt osallistuivat keskittymistä vaativaan pulmaan. He luovuttivat aiemmin pulman ratkaisemisen, kuin koehenkilöt, joiden ei tarvinnut pulmaa ennen kamppailla itsekurin kanssa (Hagger ym. 2010). Ironista on se että mitä enemmän itsekuritamme itseämme, sen vähemmän aikaa jaksamme keskittyä tekemiseen itseensä.   

Johannes Malkamäki flow tila flow-tila

Itsekurin vastakohta on flow-tila. Tällöin kaikki energia on käytössä juuri siihen mitä yritätkin saada aikaiseksi, eikä itsekurin ylläpitäminen kuluta keskittymisen valuuttaa. Flow-tila syntyy yhden asian tekemisestä  multitasking on kuluttavaa.

Keskittyminen on kuin ikkuna, jonka kautta näemme juuri sillä hetkellä pienen osan maailmasta ympärillämme. Kun ikkunan paikallaan pitäminen ei vaadi ponnisteluja, voimme rauhassa katsella siitä ulos. May the flow be with you!

- Johannes Malkamäki

Tämän postauksen tekeminen aiheutti satunnaisesti laajentuneita pupilleita, mutta enimmäkseen ajatusharhailua, ahdistusta ja loputonta kännykän näpräämistä.

Kirjoitan blogia arjen psykologisista ilmiöistä ammattimentalistin näkökulmasta. Pidän puheen vaikutustekniikoista Tampereen yliopistolla 8.2.2016. 


LÄHTEET

Gilbert DT. 1991. How mental systems believe. American Psychologist 46 (2), 107-119.

Hagger MS, Wood C, Stiff C & Chatzisarantis NLD. 2010. Ego depletion and the strength model of self-control: A meta-analysis. Psychological Bulletin 136 (4), 495-525.

Shiv B & Fedorikhin A. 1999. Heart and Mind in Conflict: the Interplay of Affect and Cognition in Consumer Decision Making. Journal of Consumer Research 26 (3), 278-292.

Simons DJ & Chabris CF. 1999. Gorillas in Our Midst: Sustained Inattentional Blindness for Dynamic Events. Perception 28 (9), 1059-1074.


Johannes MalkamäkiComment