Kuuntele äitiä, myös alitajuisesti

Julkaistu Skeptikko-lehdessä 1/2016

 Lauri Viita Pispalassa (Yleisradion arkisto)

Lauri Viita Pispalassa (Yleisradion arkisto)

Kiitos elämästä, Äiti.

Pari riviä tein kirjaimia tänään.

Siinä kaikki. Olen onnellinen.

– Lauri Viita

 

Käytä muutama hetki siihen, että tuot vahvan mielikuvan äidistäsi mieleesi. Vahvista mielikuvaa kuvittelemalla tilanne eri aistein. Näe hänet seisomassa edessäsi. Mieti kuinka äitisi puhuu sinulle.

Mikä äitisi mielestä on suurin vahvuutesi? Entä mikä on sinun mielestäsi äitisi suurin vahvuus?

Lue nyt oheinen teksti:

Markus on aloittanut lukion kolmannen vuoden ja hänellä on ylioppilaskirjoitukset edessä. Ensimmäisenä ja toisena vuonna Markus pärjäsi hyvin joissain aineissa muttei aivan niin hyvin toisissa. Vaikkei Markus ollut läsnä kaikilla aamutunneilla, oli hän kaiken kaikkiaan hyvin paikalla. Molemmat Markuksen vanhemmista ovat lääkäreitä, ja lukion jälkeen hän saattaa hakea lukemaan lääketieteelliseen. Markus ei kuitenkaan ole vielä päättänyt mitä haluaa tehdä tulevaisuudessa. 

Kuinka motivoitunut Markus on mielestäsi saamaan hyvät arvosanat?

Kuten saatoit arvata, on teksti tahallaan häilyvä ja neutraali. Se miten tekstiä tulkitsee, riippuu mielentilastasi. Todennäköisesti arvioit Markuksen koulumotivaation hiukan paremmaksi kuin silloin, kun olisit ennen kuvausta kuvitellut hyvän ystäväsi mielessäsi. Yllä oleva teksti on vapaasti käännetty englanninkielisestä artikkelista, jossa testattiin ihmissuhteiden ja motivaation välistä yhteyttä (Fitzsimons GM & Bargh JA 2003). Koeasetelmassa yliopisto-opiskelijat täyttivät aluksi lyhyen kaavakkeen ennen tekstin lukemista. Kaavakkeen sanottiin olevan kokeeseen liittymätön. Puolet kaavakkeista toi opiskelijoiden mieleen kuvan omasta äidistä ja puolet hyvästä ystävästä. Kontrollitilanteessa kaavaketta ei täytetty. Tutkimuksen mukaan äitiä ajattelevat arvioivat Markuksen selkeästi motivoituneemmaksi kuin hyvää ystävää ajattelevat tai kontrolliryhmään kuuluvat.

Mielikuva äidistä aktivoi äitiin liittyvän skeeman, eli ajatusrakenteen. Sanasta ”äiti” tulee mieleemme muistoja ja tunteita, saatamme reagoida fyysisesti ja käytöksemme voi muuttua. Kun skeema on aktivoitu, toimii se linssinä, jonka läpi tarkastelemme maailmaa. Äidin ajatteleminen herättää meissä motivaation ja halun onnistua. Kukapa ei haluaisi tehdä äitiään ylpeäksi.

 TaxRebate.org.uk

TaxRebate.org.uk

Oheinen esimerkki saattaa tuntua itsestäänselvyydeltä. Tätä virittymistä tapahtuu kuitenkin jatkuvasti ilman että sitä tiedostamme, ja usein meidän on vaikea uskoa kuinka salakavalasti alitajuntamme virtaukset päätöksiimme vaikuttavat. Yllättävä esimerkki tulee tutkimuksista, joissa tutkittiin rahan vaikutusta käyttäytymiseen (Vohs KD, Mead NL & Goode MR. 2006). Rahan katsominen virittää meidät olemaan itsekkäämpiä ja itsenäisempiä. Raha mielessä emme todennäköisesti nostaisi yhtä monta kynää lattialta auttaessamme kaveria, jonka penaali on auennut. Toisaalta olisimme pitkäjänteisempiä ongelmanratkaisussa. Luovuttaisimme pulman ratkaisun nopeammin, jos meillä ei olisi rahan aiheuttamaa itsenäistä mielentilaa.

Keskity siis äitiin, kun tarvitset motivaatiota. Kurkkaa lompakkoon, kun sinun pitää työskennellä yksin, ja pidä lompakko kiinni, kun työskentelet ryhmässä. Näin saat alitajunnan virran luotsattua hiukan paremmin linjaan tietoisen tekemisen kanssa.   

- Johannes Malkamäki. Kirjoittaja on ammattimentalisti ja ajattelee äitiään usein

Seuraa mentalistin hiukan omituista elämää facebookissa, instagrammissa ja twitterissä! :)

 

LÄHTEET

Fitzsimons GM & Bargh JA. 2003. Thinking of you: Nonconscious pursuit of interpersonal goals associated with relationship partners. Journal of Personality and Social Psychology 84 (1), 148-164.

Vohs KD, Mead NL & Goode MR. 2006. The psychological consequences of money. Science 314 (5802), 1154-1156.