Mikä on paras tapa kehua? Lue tästä ja valjasta kehun valtava voima käyttöösi

Luottamuksen salaisuudet osa 2. – Osa blogisarjaani, joka käsittelee tiedettä luottamuksen taustalla.

Olet kaunis. Olet älykäs. Pidän silmistäsi. Nämä ovat asioita, joita harvemmin kuulet ventovierailta ihmisiltä. Jos kuulisit, olisi kehuja juuri murtanut palan ulkokuorestasi ja astunut askeleen lähemmäksi sinua. Pitäisit hänestä enemmän. Tuntisit kiitollisuutta. Kokisit itsesi tärkeäksi.

Kehuminen on vaikeaa meille pohjoisen mörökölleille. Kehuminen koetaan helposti epärehellisenä mielistelynä. Kehun kohde tuskin kehua näin kokee. Tarjoilijat saavat kehumalla tutkitusti enemmän tippejä (Seiter & Dutson 2007) ja saat toisen todennäköisemmin suostumaan pyyntöösi, jos kehut häntä ensin (Grant ym. 2010).

Eräässä tutkimuksessa koehenkilöt kuulivat itsestään risuja, ruusuja tai molempia (Drachman ym. 1978). Ei ole yllättävää, että koehenkilöt pitivät eniten niistä, jotka antoivat heille pelkkiä kehuja. Mielenkiintoisen tutkimuksesta tekee se, että kehun kohteet ymmärsivät kehujan hyötyvän lausumastaan kehustaan, mutta pitivät kehujista silti eniten. Tämän lisäksi kehujista pidettiin eniten, vaikka he kehuivat koehenkilössä piirteitä, joita hän ei edes omannut. Tutkimuksen mukaan kehu voi siis olla epärehellinen eikä sen tarvitse olla edes osuva, mutta se osuu silti maaliin.

Kehuminen ei taida kuitenkaan olla aivan niin yksinkertainen prosessi kuin voisi yllä kuvaillun tutkimuksen perusteella olettaa. Tuore tutkimus paljastaa, että ollakseen pidetty pitää työharjoittelijan kehua rehellisesti, tai ainakin peittää epärehellinen kehu hyvin (YONGMEI ym. 2014). Tutkijoiden mukaan vilpillinen kehu toimii, kunhan kehuja osaa politikoida ja salata todelliset motiivinsa.

Vaikka epärehellinen kehu voisi tuoda lausujalleen mirhaa ja suitsukkeita, ei mielistelyn tarvitse olla lähtökohta. Aito ja varmasti toimiva kehuminen alkaa toisen huomioimisesta. Kun keskityt toiseen keskustelussa, löydät helposti asioita, joista aidosti kehua. Kehun ei tarvitse liittyä ulkonäköön, vaan voi kohdistua toisen valitsemaan voileipään tai siistiin työpisteeseen.

Helpoimpia, ja ehkä jopa paras tapa kehua toista, on muistaa toisen nimi. Oma nimi on meille jokaiselle taikasana, jonka tunnistamme sivukorvalla hälyisessä huoneessa ollessamme uppoutuneena keskusteluun. Päämme kääntyy heti. Moni meistä muistaa tilanteen, jossa nimemme muistetaan yhden tapaamisen perusteella. Tämä on vaikuttavaa, varsinkin jos nimen muistaja on henkilö, jota pidämme arvossa.

Mentalisti ja muistimestari Tommi Lahti on kirjoittanut hyvin tekniikoista, joilla painaa nimiä mieleen. Mainitsen niistä helpoimman: Keskity! Se että olet läsnä kuullessasi toisen nimen, katsot häntä silmiin kätellessäsi ja päätät painaa nimen mieleesi parantaa muistiasi jo huimasti. Klikkaa tästä ja lue Tommin muut ovelat muistitekniikat, joilla koodata nimi kuin nimi mieleen.

Kehumisella on myös mielenkiintoisia sivuvaikutuksia oppimisen kannalta. Japanilaiset tutkijat huomasit, että kehujen antaminen fyysisen suorituksen jälkeen parantaa selvästi seuraavan päivän suoritusta (Sugawara ym. 2012). Tutkijat arvelivat, että kehuminen vahvistaa unessa tapahtuvaa motoriikan lujittamista.

Aito ja rehellinen kehu sitoo ihmisiä yhteen kuin liima. Kunhan on rehellinen, ei kehujan tarvitse olla edes varovainen mistä kehuu. On hyvin mahdollista, että saat muut pitämään itsestäsi, vaikka kehuisit piirteitä, joita heillä ei ole.

Kannustankin sinua, rohkea lukijani, keskity muihin aidosti ja anna kehujen valua vuolaasti!

Voin elää kaksi kuukautta hyvän kehun avulla – Mark Twain

Kirjoittaja pyrkii keskittymään ympärillä oleviin ihmisiin entistä enemmän. 

Seuraa mentalistin hiukan omituista elämää facebookissa, instagrammissa ja twitterissä! :)

LÄHTEET

Drachman D, deCarufel A & Insko CA. 1978. The extra credit effect in interpersonal attraction. Journal of Experimental Social Psychology 14 (5), 458-465.

Grant NK, Fabrigar LR & Lim H. 2010. Exploring the Efficacy of Compliments as a Tactic for Securing Compliance. Basic and Applied Social Psychology 32 (3), 226-233.

Seiter JS & Dutson E. 2007. The Effect of Compliments on Tipping Behavior in Hairstyling Salons1. Journal of Applied Social Psychology 37 (9), 1999-2007.

Sugawara SK, Tanaka S, Okazaki S, Watanabe K & Sadato N. 2012. Social Rewards Enhance Offline Improvements in Motor Skill. PLoS ONE 7 (11), e48174.

YONGMEI LIU, FERRIS GR, JUN XU, WEITZ BA & PERREWÉ PL. 2014. When Ingratiation Backfires: The Role of Political Skill in the Ingratiation-Internship Performance Relationship. Academy of Management Learning & Education 13 (4), 569-586.